sunnuntai 31. elokuuta 2014

Unelma onnesta

Minun mielikuvissani vanhoissa puutaloissa asuu onnellisia ihmisiä. Rentoja ja seesteisiä, itseensä ja elämäänsä tyytyväisiä ihmisiä. Sellaisia, joiden ovet ovat aina avoinna ystäville ja jotka järjestävät kekkerit tuosta noin vain, ihan ohimennen. Ei siis liene yllätys, että unelmoin elämästä vanhassa puutalossa: narisevista lautalattioista, pelargoneista lasiverannalla, puusohvista ja pönttöuuneista. Yhtälailla unelmoin myös vanhasta puutarhasta: omenapuista, syreenipensaista, puutarhajuhlista, riippumatoista ja värikkäistä viirinauhoista. Juuri sellaista vanhojen kotien ja puutarhojen tunnelmaa koin eilen Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa. Ihan mahtavaa muuten, että he vuosi toisensa jälkeen avaavat ovensa kaikille meille vanhojen puutalojen ihailijoille!




Ehkä vielä jonakin päivänä... 

perjantai 29. elokuuta 2014

Syksy saapui parvekkeelle

Tänä vuonna syksy saapui parvekkeelle jo näin elokuussa. Vuodenaikojen vaihtumisessa on se hyvä puoli, että jokainen vuodenaika tuo tullessaan ihan omanlaisensa tunnelman. Minun parvekkeellani värit pehmenevät ja auringonlaskut vaihtuvat kynttilöihin. 

Krysanteemit, lankaköynnökset, lyhdyt ja lampaantaljat. Niistä on parvekkeen syystunnelma tehty.

Pakkohan tästä syksystä(kin) on tykätä!


tiistai 26. elokuuta 2014

Mielenmaisema

Elokuun aamun väistyvä hämärä, pellon yllä hiljainen usva, uuden päivän vaaleanpunainen kajo.


Sinä aamuna maisema ja mieliala sulautuivat toisiinsa. Jälleen kerran luonto osoitti, että juuri tämä hetki on tärkeä. Pysähdyin, nousin autosta, otin kuvan. Katsoin ja hengitin. Toivoin, että edes hitunen kokemastani siirtyisi mieleni maisemaksi ja kulkisi mukanani. Silloin olisin tavoittanut jotakin tärkeää. Silloin muistaisin olla kiitollinen tästä hetkestä. Silloin näkisin enemmän, kokisin enemmän, uskaltaisin enemmän. Silloin tarttuisin uusiin alkuihin ja luottaisin vaaleanpunaisiin taivaanrantoihin.
Silloin eläisin enemmän.


sunnuntai 3. elokuuta 2014

What if I fall?

"Oh, my darling, what if you fly!"

Ajatus omasta blogista on muiden blogeja lukiessa käynyt aina silloin tällöin mielessä, viime vuosina tihentyvään tahtiin. Kerta toisensa jälkeen olen kuitenkin haudannut tuon ajatuksen tietämättä oikeastaan edes miksi. Häveliäästi olen kenties ajatellut, että enhän minä voi! Tänä kesänä sitten vihdoin päätin, että minäkin voin. Piste. 


Uuden asian äärellä luonnollisesti kuitenkin hieman jännittää. Ehkä hieman yllättäen eniten se, millainen blogi tästä muodostuu. Toisaalta minulla on selkeä visio siitä millaisen blogin tahdon luoda. Toisaalta taas en tässä hetkessä osaa sanoa, mitkä ajatukset ja tunnelmat ylittävät sen uutiskynnyksen, että ne päätyvät näille sivuille. Se asia kuitenkin lienee varma, että jokapäiväisen henkilökohtaisen elämäni tallennuspaikka tämä tuskin tulee olemaan. Mutta ne ajatukset, tunteet ja tunnelmat, joita arki tuo tullessaan; ne päätyvät tänne. Kuvina ja sanoina. Toivottavasti inspiroivina sellaisina.    


Ja koska viehätyn kaikesta kauniista, myös sille tulee olemaan sijansa täällä. Ja kauneutta, sitähän voi löytyä mistä vain! Se, miten saan sen tallennettua, onkin sitten asia erikseen... Valokuvaajana olen vasta aloittelija ja kirjoittajana ehkä vielä hieman ruosteessa. 

  
Parhaimmillaan blogit ovat mielestäni suuria inspiraationlähteitä.Toivottavasti tästäkin muodostuu juuri sellainen: visuaalisesti ja kerronnallisesti inspiroiva. Minun näköiseni blogi.


 Yes you can!

perjantai 1. elokuuta 2014