sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Higher living

Olen oppinut juomaan teetä!



Olen ollut pienestä pitäen kahvinjuoja. Silloin tällöin olen yrittänyt juoda teetä, siinä kuitenkaan onnistumatta. En tiedä mistä se ajatus tulee - kenties englantilaisten kello viiden teestä - mutta minusta teen juominen on jotenkin hienostunutta ja yläluokkaista. Vähän niin kuin higher living.  

Olin jo luopunut teen suhteen toivosta, mutta joka syksyinen mielihalu lämpimiä juomia kohtaan sai minut jälleen kerran hakeutumaan kaupassa teehyllyn äärelle. Glögikautta en ollut vielä valmis aloittamaan, eikä liiemmin tehnyt mieli kaakaotakaan. Tällä kertaa nappasin hyllystä englantilaista Higher Living teetä, ihan vain siksi että paketti viehätti silmää. Ja voisi melkein sanoa, että loppu on historiaa. Vihdoin löysin sellaisen teen, josta minäkin tykkään, suosittelen! Nyt kotoa löytyy kyseistä teetä jo useampaa laatua ja tykkään niistä kaikista. Muista kaupoista en ole niin katsonutkaan, mutta ainakin Punnitse&Säästä -myymälöiden valikoimiin tämä merkki kuuluu. 

Tällä kertaa kupissa höyryää lakritsitee, joka lakritsinjuuren lisäksi sisältää kanelia, fenkolia, appelsiinin- ja sitruunankuorta sekä inkivääriä. Aika ihana higher living -hetki (ei kuitenkaan siinä yläluokkaisessa merkityksessä) parvekkeella iltapäivän auringossa!


Aamulla nautin edelleen maitokahvini, mutta näin iltapäivällä liityn "kello viiden tee" -kerhoon. Illoista nyt puhumattakaan! 

maanantai 22. syyskuuta 2014

Hit the road Summer?

Vaikuttaa vahvasti siltä, että on tullut aika hyvästellä kesä. Havahduin oikeastaan vasta viime viikonloppuna siihen, että kesäisistä lämpötiloista huolimatta syksy on hiljalleen tehnyt tuloaan, iskeäkseen nyt sitten oikein rytinällä. Hrrr, taitaa olla aika kaivaa villapaidat ja muut syysvermeet esiin. Ja linnoittautua sohvannurkkaan vilttien alle aina kun siihen vain tarjoutuu mahdollisuus! Sounds like a plan! 

Kuvia puhelimen kätköistä, elokuusta syyskuuhun:

 
  
 
"Come, little leaves, said the wind one day, come over the meadows with me and play.
Put on your dresses of red and gold, for summer is gone and the days grow cold."
- George Cooper

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Missä kuljin kerran...

...jos toisenkin! Vanhojen talojen ystävänä luonnollisesti rakastan vanhoja kaupunkeja ja niiden tunnelmaa. Vanhoissa kaupungeissa viehättää kauneuden lisäksi myös niiden historia: kaikki ne vaiheet ja ihmiskohtalot, joita ne kätkevät sisäänsä. Monella tapaa inspiroivia paikkoja! Porvoon kaduilla kävellessä tulee aina mietittyä, millaista siellä olisi asua. Häviäisikö taika, jos siitä tulisi arkipäivää? Ainakin toistaiseksi tyydyn lumoutumaan sen tunnelmasta näin vierailijan ominaisuudessa, mutta se ei estä minua kuvittelemasta itseäni osaksi historiaa ja tarinoiden jatkumoa. Veikkaan, että kaltaisiani haaveilijoita kulkee Vanhan Porvoon kaduilla enemmänkin. Meillä on taipumus löytää itsemme sieltä, missä sielumme lepää. 

Vanha Porvoo viehättää minua kaikkina vuodenaikoina, mutta parhaimmillaan se taitaa olla juuri näin; alkusyksyn lempeässä auringonpaisteessa, eller hur?






 
Innostuin ottamaan kuviakin ihan Porvoon mitalla! 

lauantai 20. syyskuuta 2014

Festina lente

Tähän sanomaan tiivistyy iso osa minun elämänfilosofiaani:

 
Taulu täältä 

Voisiko sitä paremmin sanoa?

Tai no, näköjään voi! Mieluummin polkupyörällä kuin sporalla. Mieluummin itse ohjaksissa kuin toisen kyydissä. Mieluummin omia reittejä omassa aikataulussa kuin samoja raiteita tiukassa aikataulussa. Mieluummin vaikka tuiskussa ja tuulessa kuin elämältä suojassa. Rehellisyyden nimissä pakko tunnustaa, että varsinkin tuo viimeinen vaatii kyllä vielä harjoittelua. Mutta viimeksi tänään elin tuon ajatuksen todeksi, ihan konkreettisesti.

Note to self: Kiiruhda hitaasti ja näe kauneus! 

maanantai 15. syyskuuta 2014

Flower power






 Kukkia alkavan viikon iloksi!

Kukilla on ihmeellinen voima. Joskus huono tuuli voi vaihtua paremmaksi pelkästään siitä syystä, että maljakon ohi kulkiessa havahtuu freesioiden tuoksuun. Yhtäkkiä sitä vain huomaa hymyilevänsä ja näkevänsä synkässäkin pilvessä taas aavistuksen kultareunuksista. Parhaillaan maljakossa oleva kahden euron kimppukin on tuottanut jo uskomattoman paljon iloa. Ihanat värit!

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

In-between

Lähdenkö vai jäänkö? Pysynkö vanhassa vai lähdenkö kohti uutta? Nyt hetikö vai annanko ajatuksen vielä kypsyä? 

Minä olen ajatuksineni jossakin tuolla välissä, in-between, kahden vaiheilla. Vähän niinkuin tämä hetki vuodenaikojen kiertokulussa, kun kesä ja syksy liehittelevät toisiaan. Mutta sillä erotuksella, että kesän ja syksyn tapauksessa molemmat tietävät miten lopulta tulee käymään. Elämässä se ei ole aina niin yksinkertaista. Elämässä voi jäädä syyskesän kaltaiseen välitilaan pitkäksi aikaa tietämättä mihin suuntaan lähtisi. Tai mihin ylipäänsä luottaisi: järkeen, vaistoon vai tunteisiin? Niin, tarkemmin ajateltuna en taidakaan olla tällä hetkellä elämässäni kahden vaiheilla, vaan pikemminkin kolmen vaiheilla!


 Järki, vaisto vai tunteet?