lauantai 28. helmikuuta 2015

Jäähyväiset talvelle

Tänään tuntui jo niin keväiseltä, että tämä talvi taitaa olla nyt taputeltu. (Eikä sitten pliis mitään takatalvea, kiitos!) Vaikka valon lisääntyminen onkin aina ihan mahtavaa, niin samalla olo on vähän haikea, sillä väistämättä se tarkoittaa hyvästien jättämistä myös talven ihanille sävymaailmoille. Hangella kimaltava aurinko, aamun ja illan siniset hetket, hempeän sävyinen lumisadetaivas... Hiljaista kauneutta ja mielenrauhaa. Jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät puolensa, mutta ainakin omalla kohdallani talvi taitaa kyllä tarjota ne mykistävimmät luontokokemukset. Tämä talvi oli tosin niin tynkä ja lauha, että niiden osalta saalis jäi kyllä aika köyhäksi. Mutta ne harvat hetket olivat sitten sitäkin merkityksellisempiä. 




Hei, hei helmikuu!

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

A good morning


Päätin, että sunnuntain aamupalat saavat tästä eteenpäin olla jotain muuta kuin kuppi kahvia ja kaksi juustoleipää.
On loppujen lopuksi pieni vaiva valmistella vähän monipuolisempi ja kauniimpi aamupala, mutta ilo on sitten sitäkin suurempi!

Mukavaa sunnuntaita!

lauantai 14. helmikuuta 2015

Ystävänpäivänä

Granit kalenterin teemapäivät -osa 2


 "There are some people in life that make you laugh a little louder, smile a little bigger and live just a little bit better." 

Elämä on mahtava juttu ja ystävät tekevät siitä vielä mahtavamman. Olen ollut onnekas: pitkäaikaisin ystävyyssuhteeni on kestänyt jo yli kolmekymmentä vuotta ja uusia ystäviä on tarttunut matkaan elämän eri vaiheissa. Ei liikaa, eikä liian vähän, vaan juuri sopivasti. Ja kaikki sopivasti erilaisia keskenään, mutta kuitenkin minun oloisiani ihmisiä. 

Vuosien mittaan ystävyyssuhteet ovat muuttaneet muotoaan ja nähneet monia erilaisia vaiheita. Välillä on kuljettu tiiviisti yhdessä, välillä ajauduttu kauemmas ja vilkuteltu toisillemme virran toiselta puolen, joskus näköyhteys on saattanut kadota hetkeksi jopa kokonaan, kunnes olemme sitten jälleen kohdanneet toisemme jollain elämänvirran ylittävällä sillalla. Sillalla, joka ei ole siinä sattumalta, vaan tietoisesti rakennettuna. Sillä juuri sitä ystävyys tarvitsee: tietoisia tekoja ystävyyden puolesta. Mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan....soitettuja puheluita, kävelylenkkejä, aamuun asti tanssittuja öitä...you name it!


Erityisen onnekkaalta on tuntunut se, että olen vielä näin aikuisiälläkin löytänyt elämääni uusia hyviä tyyppejä, joiden kanssa yhteinen sävel on löytynyt yhtä helposti kuin aikoinaan sen ihka ensimmäisen ystävän kanssa. Joidenkin ihmisten kanssa sitä vain heti syntyy yhteinen "yep, I like this one!" -kokemus ja niin alkaa ystävyys. Toivottavasti elämänmittainen. Kippis niille kokemuksille!

Kuvat alunperin pinterestin syövereistä. Tekstit lisätty minun toimestani.

Yksi ystävistäni muisti minua eilen kortilla, jonka runon tahdon jakaa teille muillekin:

Ystävän kanssa jaan ilot ja surut.Ystävän kanssa nauran ja laulan.
Pidetään siitä kiinni kaveri,tänään ja huomennakin! 

Kiitos ystävyydestä! 
 Ja todellakin: pidetään siitä kiinni!

PS. Hyvää ystävänpäivää kaikille!

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Taking it easy

Kun takana on hyvin työntäyteinen arkiviikko ja sopivasti skumpan- ja tanssintäyteinen viikonloppu, niin viimeistään sunnuntai-iltana lienee parasta ottaa rennosti ja ladata akkuja seuraavan viikon menoja ja meininkejä varten. Kalenteri on siis täyttynyt mukavasti pienistä ja vähän suuremmistakin arjen tähtihetkistä yhdessä hyvien tyyppien,  a.k.a. ystävien, kanssa. Ensi viikollakin on luvassa kivoja juttuja hyvässä seurassa. Juuri sopivan elämäntäyteistä arkea työn vastapainoksi, tykkään! Mutta nyt otetaan rennosti. Leppoisaa sunnuntai-illanjatkoa itse kullekin!

tiistai 3. helmikuuta 2015

Maisemia kävelylenkin varrelta

Sunnuntaina ensimmäinen helmikuuta talitintit lauloivat, nuoskalumi kasteli kengät ja jääpuikot sulivat vedeksi. 


Olin siis väärässä viimeksi: keväinen tunnelma ei rajoittunutkaan vain kodin seinien sisäpuolelle, vaan yön aikana sataneesta lumesta huolimatta ulkonakin oli jo varsin keväinen keli. Muutama (hullu) hiihtäjä tosin oli eri mieltä. Ja hullu nimenomaan siinä mielessä, että he suihkivat menemään järven jäällä ja en edes muista milloin täällä on viimeksi ollut pakkasta. Ihan vain siis jo heidänkin vuokseen toivon, että nämä plusasteet vaihtuisivat hiljalleen pikkupakkasiksi. Ja olishan se ihan kiva uskaltautua jo itsekin jäälle käppäilemään!

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Kevät tulee kukkien

Hiphei, se ois sitten jo helmikuu! Vaikka kukkien puolesta eletään kyllä jo ihan kevättä näin talven keskellä. Esikot ei normaalisti kuulu mun kevätkukkasuosikkeihin, mutta Plantagenista löytyneen siniharmaan ruukun ja vaaleanpunaisen esikon yhdistelmä oli vaan niin suloinen, että oli pakko tehdä poikkeus. Tai oikeastaan kaksi: matkaan lähti kumpaistakin kaksi. Ja toi h&m:ltä hetken mielijohteesta mukaan tarttunut tyynynpäällinen on osoittautunut kyllä ihan huippuostokseksi. Tykkään siitä päivä päivältä enemmän! 

Mutta nyt on ehkä pakko jättää kevät hetkeksi tänne sisälle ja lähteä ulos hankien keskelle. Niin että nautitaan nyt ensin tästä helmikuusta!