keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Ehkä kesän täydellisin hetki

Niin se sitten kului tämäkin loma. Kesä ei onneksi ihan vielä. Koin yhden lomani täydellisimmistä hetkistä istuessani rantakalliolla auringonlaskun aikaan viulukonserton soidessa taustalla. Istuessani siinä lämmin kaakaokuppi kädessäni ja katsellessani auringonlaskun värjäämää järven pintaa ajattelin, että kyllä maailma (ja elämä) on sitten kaunis.







"and I think to myself, what a wonderful world..." 

Ihanaa loppuviikkoa teille!

torstai 23. heinäkuuta 2015

Kuvatuliaisia

Terveisiä Tukholmasta - osa 2









En ostanut Tukholmasta yhtikäs mitään, mutta onneksi on sentään edes näitä kuvatuliaisia, vanhasta kaupungista tietenkin. Jokaisella on varmasti kaupungilla tallustellessaan ne omat tietyt kuvauskohteet, jotka saavat aina kaivamaan kameran esiin. Mulla, niin kuin varmaan monella muullakin, ne on mm. kauniit ovet ja ikkunat, polkupyörät, kulunut seinäpinta, katulamput jne... Mutta sitten mun listalla on myös nää katusoittajat. Ja jos ne on vanhoja setiä, niin aina parempi! Tällä reissulla päädyin muuten myös itse erään laivoja kuvanneen vanhan sedän zoomiin, hikisenä ja nuutuneena. Pappa ehti räpsiä monta kuvaa ennen kuin pääsin kipittämään karkuun. No, ehkä ihan oikein mulle! :D

Olisi ollut kiva viettää Tukholmassa vähän kauemminkin aikaa ja päätin, että ens kerralla voisi olla paikallaan mennä sinne lentäen ja viettää laivan sijasta yönsä hotellissa. Nim. en enää edes muistanut, miten ahtaita hytit voi olla! Tosin ruoka oli kyllä ainakin Mariellalla tosi hyvää, pisteet siitä!

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Feathers

Sulat ja höyhenet. Vaatteeissa, koruissa, sisustuksessa... Parasta just nyt, ihan missä vaan! Ja siihen päälle vielä vähän inspiroitumista mm. pinterestissä ja Kolmen koti rannikolla -blogissa, niin ruokapöydän yläpuolella roikkuvan pajuhärpäkkeen tähdet sai väistyä sulkien ja höyhenten tieltä. Sanoisin, että varsin hyvin käytetty sunnuntai-ilta!




Ja sitten noi ihanat tuolla lipaston päällä! Ananas. Se on jotenkin aina niin kaunis, etten melkein maltais syödä niitä pois. Ja vielä kun se sai kaverikseen ton vanhan pullon, niin nyt ne on sitten kaksi kaunista yhdessä.


Niin että kaunista ja höyhenen kevyttä eloa sitten vaan!

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Matkalla Tukholmaan

Terveisiä Tukholmasta - osa 1







Tukhholman saaristo on kyllä tosi kaunis. Ja olispas ihanaa asua jossain vaiheessa elämää  tuolla lailla meren äärellä.

Siinäpä sitä ajatusta kerrakseen yhdelle sunnuntaille.

maanantai 13. heinäkuuta 2015

Melko romantillista

Viimeiset kaksi (vai onko tässä mennyt jo peräti kolme) viikkoa olen nukunnut harsoverhojen katveessa.  Kaikki lähti oikeastaan siitä, että sille ihanalle, vanhalle hattuhyllylle piti löytää hyvä paikka. Se taas johti yhdestä vitriinikaapista luopumiseen ja toisen siirtämiseen ja... Ja jotenkin kummasti se kaikki päätyi tähän.

Ja kaikki vain yhden pienen hattuhyllyn tähden.
 

Niin, se hattuhylly. Se odottaa edelleen seinällepääsyä, koska en ole löytänyt oikeanlaisia kiinnikkeitä. Ja uusi mattokin pitäisi saada, vitriiniin uudet nupit ja ainakin pari puulaatikkoa lisää... Tämä tarina tulee siis jatkumaan. Joskus.

lauantai 11. heinäkuuta 2015

Sateen jälkeen

Kun on oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ei pieni sadekaan niin haittaa. Varsinkaan, jos pääsee heti sateen loppumisen jälkeen (kilvan pörriäisten kanssa) ihastelemaan jotakin näin kaunista. Satoi tai paistoi, kaunista lauantain jatkoa!





torstai 9. heinäkuuta 2015

Satunnaisia kuvia ja yksi haaste

Loma etenee: välillä vauhdikkaammin ja välillä aika tuntuu pysähtyvän. Vähän niin kuin näissä kuvissa. Se taisi olla juuri sitä, mitä loman alussa kesältä toivoin: sopivassa suhteessa menoa ja meinikiä sekä pysähtyneitä joutilaisuuden hetkiä. 





Villa Airisrannan Päivi haastoi minut esittelemään kolme mielenkiintoista blogia ja samalla haastamaan kyseiset blogit edelleen mukaan. Ensinnäkin kiitos Päiville haasteesta ja Päivin oma blogi on myös ehdottomasti tutustumisen arvoinen! 

Olen seurannut erilaisia blogeja jo kymmenen vuotta ja joukkoon on mahtunut monia mielenkiintoisia. Oikeastaan vasta tämän haasteen myötä havahduin siihen, miten oman blogin aloittamisen jälkeen vanhat suosikit ovat jääneet unohduksiin ja tilalle on tullut täysin uusia blogeja. Kenties sitä vähän huomaamattaankin alkaa eri tavalla etsimään ns. hengenheimolaisia, kun siirtyy lukijasta myös kirjoittajan rooliin. Ja ehkä juuri edellä mainitusta syystä, minun listalleni valikoituivat nämä kolme, keskenään hyvinkin erilaista, blogia: Kotini ja maisemani, Koti Kensingtonissa ja Kukkala.




 "Neljänkympin ohittanut, savolainen valokuvauksen harrastaja. Tykkään valokuvata luontoa ja kotiani. Pienet yksityiskohdat kiinnostavat ja kiinnittävät huomioni, niitä on kiva ikuistaa kameralla. Lappi, luonto, koti, valokuvaaminen, liikunta - siinä arjen vastapainoni."
(lähde: Kotini ja maisemani blogi) 

Löysin Pian Kotini ja maisemani -blogin joskus talvella ja siellä tuli heti jotenkin kotoinen olo. Olen ollut hyvin laiska kommentoimaan blogeissa ja Pian blogi taisi olla ensimmäinen, jossa aloin aktiivisesti myös kommentoimaan lukemaani/näkemääni. Ja vastaavasti Pia taitaa olla yksi minun blogini ahkerimmista seurailijoista ja on tuonut siten paljon iloa (ja mielekkyyttä) tähän harrastukseen - kiitos Pia siitä! - sillä vaikka ensimmäiset puoli vuotta kirjoitinkin lähinnä vain itselleni, niin kieltämättä samanhenkiset tuttavuudet ovat tämän homman suola.




"Koti Kensingtonissa on Kookoon visuaalinen päiväkirja. Tallentukoon tänne arjen pienet hetket, suuret ideat ja kaikki sekalaiset esteettiset viritelmät aina sisustuksesta pukeutumiseen. Kookoo asuu Lontoossa, viihtyy mekoissa ja pitää punaisesta huulipunasta. Yrittää karpata, mutta käy aivan liian usein iltapäiväteellä."
 (lähde: Koti Kensingtonissa blogi)

Koti Kensingtonissa oli mukava löytö kahdestakin syystä: Ensiksikin Kookoo asuu Lontoossa (jolle minä menetin palan sydämestäni ollessani siellä vaihdossa joskus viime vuosituhannella...) ja toisekseen tykkään valtavasti hänen tyylistään sisustaa. Kotoisaa, rentoa ja vähän boheemia, ja kuvissa on tunnelma kohdillaan!



 
"Blogini on pääasiassa kukkia ja kasveja sisustamisessa, sisällä ja ulkona / puutarhailua / kukka- ja puutarha-asioita / ruudun takana puuhailee 36v kolmen lapsen äiti, joka haaveilee ikuisesta vihreydestä ja tarvitsee aamuisin ison kupin teetä / tervetuloa"
 (lähde: Kukkala blogi)
 
Ne kukat, ne kukat! Sannan blogi on täynnä ihania kukkia ja varsinkin mielettömiä kukkaideoita. Löydän itseni Sannan blogista aina huokailemasta ja toistamasta itseäni, can't help it.  Floristiystäväni ohella hän taitaa olla mun virallinen kukkaguruni. :) Todella inspiroiva blogi siis!



Klikkailkaahan itsenne näihin blogeihin nyt heti tai joskus muulloin sopivana hetkenä!

Vaikka jonain sadepäivänä... ;) 

Palaillaan taas!


sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Yhtenä (heinäkuun) iltana

Ilta-aurinko, puhdas koti, luonnonkukkien tuoksu.




  Elämän pieniä, täydellisiä hetkiä.

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Loviisan avoimet puutarhat

Viime sunnuntaina vietettiin valtakunnallista Avoimet puutarhat teemapäivää. Minä suuntasin luonnollisesti Loviisaan ihastelemaan vanhoja puutarhoja, koska ne nyt vaan ovat niin kauniita kaikessa runsaudessaan ja kukkaloistossaan. Kiersimme ehkä noin kuusi puutarhaa ja tässä kuvakollaasit omista lemppareistani: Kuninkaanlampi, Villa Aaltonen ja Villa Ilenna.


Kuninkaanlampeen ihastuin jo Loviisan avoimien joulukotien aikaan (klik), eikä se jättänyt kylmäksi tälläkään kertaan. Punainen tupa ja puutarha kasvihuoneineen, voisko sitä enempää toivoa?


Villa Aaltosen puutarha tarjosi elämyksen kaikille aisteille. Paitsi, että tarjolla oli sitä silmänruokaa (kukkien muodossa, heheh), nautimme myös herkullisesta kääretortusta sekä erityisesti puutarhassa soivasta musiikista, joka sopi aivan täydellisesti yhteen puutarhan tunnelman ja ruusujen huumaavan tuoksun kanssa. Todellista sielunravintoa! En ole aikaisemmin ollut mikään suuri ruusujen ystävä, mutta nyt jouduin kyllä asennoitumaan uudestaan. Jos joskus olen siinä onnellisessa asemassa, että pääsen suunnittelemaan omaa puutarhaa, niin ensitöikseni istutan sinne ruusupensaan (mikäli sieltä sellainen vielä sattuisi uupumaan). Ihan vain jo pelkästään sen tuoksunkin takia.


Ehkä kuitenkin suurimman vaikutuksen teki minulle ennestään tuntemattoman Villa Ilennan puutarha. (Tai uskoakseni - sikälimikäli luin karttaa oikein - kyse on Villa Ilennasta. Korjatkaa, jos olen väärässä!) Jälleen kerran ihana punainen tupa ja puutarha täynnä kukkaloistoa. Ja ne unikot! Kaikesta huomasi, että tämän puutarhan on luonut ihminen, joka rakastaa kukkia ja kauneutta. Istuskeluryhmät ja polut olivat juuri oikeilla paikoilla ja voin kuvitella, miten Villa Ilennan emäntä iltaisin kiertää koko puutarhan läpi ja istahtaa sitten pihakeinuun kärhöjen katveeseen nauttimaan kesäillasta. Täydellistä.

Kävikö kukaan muu sunnuntaina ihastelemassa avoimia puutarhoja?

PS. Seuraava mahdollisuus päästä ihailemaan loviisalaisten puutarhoja on jo tulevana viikonloppuna, kun kaupungissa vietetään Ruusujen hurmaa Loviisassa tapahtumaa!